perjantai 28. syyskuuta 2018

Asiaa kauneudesta

Heipsan vaan rakkaat lukijat! :)

Tänään ajattelin kirjotella syväluotauksen kaundesta ja mitä ajatuksia itsellä on asiaan. :)

Elis lähdetääs liikkeelle.

Kauneus on katsojan silmissä, niinhän se sanonta menee. Mutta miksi sitten kauneusihanteet on niitä mitä on? Minkä vuoksia laihuutta naisilla vieläkin ihannoidaan? Miksi muotikuvia muokataan niin rankalalla kädellä? Koska on saneltu mikä on kaunista ja mikä ei, mutta miksi näin on? Sitä ei varmaan kukaan tiedä. Itsehän olin todella laiha ja ihan ilman syytä, minun keho vain oli sellainen nuorempana. Pystyin syömään ihan mitä vain lihoomatta, mutta nyt on toisenlainen tilanne. On nimittäin hiukan tullut lisää lihaa luitten ympärillä, mut se on vaan hyvä. Voi ostella normaalikokoisia vaatteita ihan normaalikaupoista, ei tarvitse kipitellä kalliimpaan vaateliikkeeseen ehtimään vaatteita. :) Mutta netistä en pysty enää niin helposti tilaamaan vaatteita mitä ennen. Koska en ole varma nykyisestä koostani. :D En ole muuten kysynyt avomieheltäni näytänkö vielä hyvältä hänen silmissään. Silloin laihempana tuli kyseltyä melkein kuukausittain. Ehkä vartalokuvani myötä en ole niin itsekriittinen. Ns. "minä"kuvani on muuttunu oikeanlaiseksi, ja olen sujut vartaloni suhteen. En tunne olevani liian isokokoinen eli lihava. :)
Vuonna 2007 tai 2008, jolloin olin amiksessa.


Ja sitten meikkaukseen, jonka taisin aloittaa kunnolla yläasteella. Ala-asteella kokeilin välillä, mutta siihen se sitten aina jäikin. Yläasteella meikkasin kun muutkin teki niin. Amiksessa aloitin gootti-kauden, jota kesti sen 3 vuotta. Tänne Pohjois-Savoon muuton myötä meikkaustyylini muuttui pelkistyneempään suuntaan, eli luonnollisempaan. Välillä olen meikannut gootti-tyylisesti, varsinkin kun oli musta-punaiset hiukset tai täysin mustat. Meikkikokeilemisen aloitin vuonna 2011, kun hommasin ekan violetin luomarinapin ja eyelinerikynän. Mutta tuolloin ehkä oli enemmän violettia kokeilua kun en omistanut niin paljon eri sävyisiä paletteja kuin nyt. :D Ja tämän bloginhan pitämisen aloitin maaliskuussa vuonna 2017, eli 1,5 vuotta tännekin jo kirjotellu. Woah! :O Joten blogin pitämisen myötä aloin käyttämään enemmän eri sävyjä. Koska se on hauskaa tehdä erilaisia silmämeikkejä ja kokeilla eri värejä yhdessä. :) Siitä sitten alkoi kosmetiikan ostelu tai oikeammin sanottuna hamstraus, varsinkin luomarien, luomaripalettien ja ripsarien. Luomarien sekä luomaripalettien kohdalla on usein käynyt niin et ne näyttää kivoilta ja aattelen et kyl tota tulee välillä käytettyä. Jonkun ajan päästä huomaa et jaha totakaan ei ole tullut vähään aikaan käytettyä, jonka vuoksi mul on nyt varsinkin näitä luomaripaletteja ja -nappej liikaakin. :D Hupsis! Ripsareita taas tulee ostettua kokeilumielessä, et sopiiko omille ripsareille. Monesti tulee huomattua ettei, tuplahupsis!
Tänä keväänä ostettua kosmetiikkaa.


Nytten on käynyt mielessä et pitäisi raakata ylimääräset meikit pois pussukoista, mitä ei tule niin paljon enää käytettyä. Koska varmasti tulee lisää osteltua. Ja seuraavaksi pitäisi vertailla eri merkkien kulmakyniä, et mikä ois itelle ja omaan tarpeeseen sopivin. Olen aika tarkka kulmatuotteista, samoin kuin niistä tuotteista mitä laitetaan silmän lähelle. Väärä tuote saa silmät vuotamaan ku niagaranputoukset, saa sit olla koko ajan paperin kulmalla taputtelemassa. :| Töihin olen meikannut välillä semivahvasti ja välillä luonnollisemmin, en ole kehdannut vahvasti meikata varsinkaan huulia. Kun ei tiedä mitä työtoverit miettii ja on mieltä minun meikkaamisesta. Kynnet on eri asia, ne kun on hanskojen alla ni ei haittaa niin paljoo. :) Mut pärstä kun on esillä koko ajan, varsinkin kun kassalla on niin enemmän on meikillä merkitystä. :) Ehkä joku kerta laitan vielä räikeempää punaa, ehkä. :) :D
Kirkasta Lumenen punaa blogin alusta.


Hiukset on ku naisen kruunu, jokaisella oman näköinen. Koska se on näkyvin piirre naisessa, jonka jokainen varmasti ekana katsoo. Nn tärkeetä et tuntuu omimmalta sekä malli että väri, itselle väri on aika tärkee. Missään nimessä en halua ennee ikinä omaa väriäni, se on niin pliisu ja tylsä ym. sellasta. Joten tän hetkine väri on juurikin sitä mitä olen pitkän aikaa kaivannut, tarpeeksi räväkkä muttei liian. :) Ja hiusten pituuski natsaa niin mun kohdalla, saa niin paljon muunneltua kampausta vaik onkii suht lyhyt. :) Jakaus tekee jo paljon. :) Isompi läiskä tuolla toisella puolella vaan näkyy tietyssä jakauksessa aika paljonkin, mut sille vaan ei maha mitään. :/ Psoriasis on aika hankala tauti, kun siihen vaan täytyy kokeilemalla löytää sopivat aineet jotka auttaa. Itse en ole vielä löytänyt, ehkä joku vuosi vielä. :)
Viime syksynä värjäsin violetilla tyven, muu tukka oli musta.


Tässäpä tämä syväluotaus. :) Voitte kertoa kommenteissa mitä ajatuksia tämä teksti teissä herätti kaunden suhteen. :) Ja tässä julkaisussa on käytetty aikaisemmissa blogin jutuissa olevia kuvia, paitsi ylin. Sen otin omasta facesta. :)

2 kommenttia:

  1. Kauneusihanteet on kummallinen juttu kyllä ja ne on vaihdellu vuosien aikana paljon. Mun mielestä on ikävää, että ihannoidaan sellaista överilaihuutta. Sekin oli joskus aikoinaan ihan päinvastoin. Pyöreämmän ulkomuodon omaavaa ihmistä arvostettiin ja hoikka ihminen edusti "kurjempaa" asemaa yhteiskunnassa. Mun puolesta voisi tulla pysyäkseen sellainen asenne, että oli millainen vaan niin se on ok :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niinpä. Jotenki vaan mennään toisesta ääripäästä toiseen, ei voida pysyä siinä kultaisella keskitiellä kaunesihanteissa. :O

      Poista