torstai 23. maaliskuuta 2017

Punaista vai oranssia, siinäpä vasta pulma?

Joo, vaikka ekassa postauksessani kerroinki lopettavani hiusteni rääkkäämisen, ni joudun nyt pyörtämään sen. En nimittäin viihdy hiirulaisena, oman värisenä. Olen tällainen pirteä immeinen, joten tarvitsen pirteän päänkin. Se on vain mun juttu, että tykkään vaihtaa hiusteni väriä aika ajoin. Ja omaa väriäni katselin tarpeeksi pitkään, melkein koko peruskoulun ajan. Ja kun muutin omilleni, niin tukan väri vaihtuikin nopeaan. Hyvä kun oma mummoni edes tunnisti minua seuraavissa sukujuhlissa, kun olin muuttunut blondista tummaksi. :D

Mut joo, en nytten ossaa päättää haluanko olla puna- vai oranssipää. :D Ja värin merkin olen jo valinnu, se on Cameleon. Tokmannin 3€ maksava halpisväri, tän merkin oranssi ainakin oli päänahalle ja hiuksille todella hyvä. Paketin kyljessäkin lukee muistaakseni "Päänahan hoitoon." Mitähän sekin tarkoittaa? :D Tää Cameleo ei onneks taloutta kaada, mistä avokkini ei varmaan ole ehkä samaa mieltä.

Ja niille, jotka ei pidä tästä päätöksestäni hiusten värjäämisen suhteen, jokainen saa tehdä omalle päälleen mitä haluaa. Eikö vain? :) Joten annetaan sisäisen pirteyden ja värin näkyä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti